Olen paljon kirjoittanut teksteissäni tekemistäni oivalluksista. Joku saattaa ehkä luulla, että homma on järjestyksessä tuollaisen oivalluksen jälkeen eikä asiaan enää tarvitse palata. Mutta, ehei, vaikka oletkin nähnyt väläyksenomaisesti päämääräsi, niin eikös vain hetken kuluttua sumu taas laskeudu ja reitti on pimennossa.

Välillä epätoivo todellakin iskee kun huomaa olevansa taas saman asian kanssa rähmällään. Helposti alkaa soimaamaan itseään ja tuntuu, että muuttuminen on mahdotonta. On paljon helpompi jatkaa matkaa vanhan kuorman kanssa kuin yrittää ravistaa itseään irti siitä ja pettyä yhä uudelleen huomatessaan ettei se onnistunutkaan.

Mutta olen myös huomannut, että kerta kerralta havaitsen nopeammin ja herkemmin ajautumiseni pois valitsemaltani reitiltä. Saatan menettää hetkellisesti tasapainoni ja kompuroida, mutta ehkä en joka kerta enää kaadu. Tai jos kaadunkin niin ylösnouseminen on nopeampaa.

Jonakin päivänä huomaan, että jotakin tapahtuu, mutta en enää reagoikaan siihen! Voi sitä ilon ja riemun hetkeä <3 Saan huomata, että vanha kuoppa on täyttynyt ja muistijälki kuopan sijainnistakin on korvautunut uudella, paremmalla jäljellä.

Ensin tulen tietoiseksi asiasta, johon en ole tyytyväinen. Seuraavaksi päätän muuttaa sen. Päätän mitä haluan tilalle ja teen valintani. Tämä kaikki voi olla samassa oivalluksessa tai sitten ensin näen haitallisen toimintamallin ja vasta hetken näkemääni sulateltuani löydän uuden tavan, jonka haluan tilalle. Tämän innoituksen vallassa kuluu päiviä, jopa viikkoja. Kunnes vanha, usein hyvinkin piintynyt tapa nostaa päätään ja viekoittelee mukaansa tutulle reagointipolulleen. Tämä on se kohta, jossa peli ratkaistaan. Tarkistanko reitin ja teen tarvittavat korjausliikkeet vai jatkanko sokeana eteenpäin kohti tuttua juttua….

Onneksi minulla on ystäviä, jotka peilaavat näitä asioita minulle herkästi ja totuudellisesti. Toki siinä tarvitaan myös omaa taitoani lukea tilanteita ja tulkita oikein heidän antamansa palaute. Tuo palaute on useimmiten täysin alitajuista ja sanoittamatonta. Mutta tuiki tärkeää, jotta uusi valittu reitti ja kurssi pitävät! Ne ovat kuin majakan valon välähdyksiä sumun joukosta. Ja minä päätän etsiikö katseeni valoa vai vaikerranko ympärillä olevaa sumua 😉