Pää höyryää, ajatukset sinkoilevat, asioita unohtuu, vatsaa kourii, hiki haisee ja unet ovat tiessään…. Stressi aiheuttaa paljon erilaisia fyysisiä oireita. Pitkään jatkuessaan stressaantunutta olotilaa alkaa pitämään normaalina ja suunnan kääntäminen tuntuu yhä vaikeammalta. Kortisolitasot ovat jatkuvasti kohollaan, uupumus hiipii ja romahdus vaanii olkapään takana. On juostava kovempaa pysyäkseen oravanpyörän vauhdissa.

Tuttuja tuntemuksia monelle. Kehomme on luotu toimimaan tehokkaasti stressi- ja vaaratilanteissa. Adrenaliini ja kortisoli mahdollistavat kehon nopeat ja voimakkaat suojelu- ja puolustusreaktiot, aivojen punnitessa kuumeisesti pakene vai taistele-mahdollisuuksia. Kehomme rasittuu stressihormonien jatkuvan vaikutuksen alla. Metsästäjä-keräilijäaikana keho on saanut selvän palautumissignaalin saaliseläimen kaaduttua tai pakenemisen onnistuttua. Tänä päivänä harvoin saamme yhtä puhtaan ja aidon onnistumisen tunteen arjessamme. Olemme saavuttaneet yhden tavoitteen, mutta 9 muuta painavat päälle ja onnistumisen jälkeen rimaa nostetaan entisestään. Ja kilpajuoksu jatkuu.

Mikä avuksi?

Moni saa helpotuksen liikunnasta. Mutta suoritatko sitäkin? Sykemittari ranteessa, kilometritavoite mielessä ja kalenterin ahtauteen puoliväkisin tungettu hetki.

Itse olen huomannut kaikista tehokkaimmaksi stressin ja arjen huolien poispyyhkimiseen paineettoman vaeltelun metsässä.

Metsän vaikutuksista on tehty paljon tieteellisiä tutkimuksia. Tutkimustulokset osoittavat, että jo lyhytkin oleskelu luonnossa laskee verenpainetta, vähentää stressiä ja kortisolitasoja . Ajatusten kehä mielessä hiljenee ja keho rentoutuu. Tämä kaikki tapahtuu itsestään ja jossain määrin jopa luontokuvia katselemalla. Vaikutusta voi tehostaa ja nopeuttaa keskittymällä aistien välittämään informaatioon.

Läsnäoloharjoituksia

Mitä näet? Keskity väreihin, muotoihin, pintoihin, valon muutoksiin ja heijastuksiin.

Kuuntele ääniä. Tuulen suhinaa ja lintujen ääniä.

Huomioi tuoksut, jotka vaihtelevat maaston, vuorokauden ja vuodenajan mukaan. On sanottu, että tuoksu- ja äänimuistot säilyvät mielessämme hyvin vahvoina. Mitä muistikuvia sinulle nousee suopursun tai meren tuoksusta?

Koskettele puun runkoa, oksia, kiviä, sammalta. Miltä eri pinnat tuntuvat ihollasi?

Mitä kehossa tapahtuu?

Keskity aistimaan maaston muodot jalkapohjissasi. Uskallatko kävellä paljain jaloin? Kokeile paljasjalkatossuja tai -sukkia. Jalkapohjien kautta stimuloit koko kehoa vyöhykepisteiden ja lihaskalvojen välityksellä. Paljain jaloin nurmikolla kävely laskee kehon happamuutta. Aisti jokainen yksittäinen askel ja sen vaihe. Miten kantapää koskettaa maata, jalkaterä rullaa alustalla ja varpaat irtoavat pinnasta viimeisinä. Miltä tuntuu kävellä takaperin? Maastossa kulkiessa keho saa huomaamatta erityyppistä liikettä kuin rakennetussa ympäristössä liikkuessasi. Monet selkävaivat johtuvat lantion liikkumattomuudesta ja metsäpoluilla kävellessä lantio elää ja antaa liikettä koko rangalle. Kuuntele kehon liikettä ja aisti asennon muutoksia koko kehollasi. Mitä ja missä tapahtuu, mitkä lihakset ovat aktiivisina, tuntuuko jossakin kireyttä enemmän. Miltä hengitys tuntuu kehossa? Missä hengitys tuntuu? Onko eroa kävellessäsi tai istuessasi kalliolla?

Aina kun palaat mieleen nousseeseen ajatukseen, päästä siitä irti ja palaa aistien antaman tiedon seurantaan. Uudelleen ja uudelleen. Mieli on kuin kuriton koiranpentu, joka aina unohtaa keskittymisen ja karkaa omille teilleen. Mutta oppii pikkuhiljaa toistojen kautta 🙂

Kokeile mitä sinulle tapahtuu, kun siirryt mielestäsi ja ajatuksistasi aistihavaintojen tarkkailuun! Läsnäoloharjoitus on mahdollista tehdä missä ja milloin vain. Jos et jostain syystä voi tai halua lähteä metsään yksin, kysy mua mukaan!

(Kirjoitus on alunperin julkaistu www.naturo.fi sivuilla)